Ultraäänitutkimus syövän diagnostiikassa

Ylävatsan elinten kuten maksan, sappirakon, haiman, pernan ja munuaisten tilasta saadaan ultraäänitutkimuksella hyvä yleiskuva. Erityisanturein voidaan selvittää gynekologisten elinten ja eturauhasen tilaa. Eturauhastutkimuksissa hyödynnetään endorektaalista anturia. Kilpirauhasen ja kaulan kuvantamisessa saadaan pinta-anturein hyvä kuvatarkkuus. Rintojen tutkimisessa ultraääni on useimmiten mammografiaa ja magneettitutkimusta täydentävä menetelmä.

Reaaliaikainen ultraäänikuva palvelee myös neulanohjausmenetelmänä monenlaisissa toimenpiteissä, kuten biopsianäytteen ottamisessa ja nestekertymien tyhjennyksissä. Laite voidaan siirtää helposti sinne, missä sitä tarvitaan, esimerkiksi vuodeosastolle.

Ultraäänitutkimus on täysin vaaraton kuvausmenetelmä. Näkyvyys sisäelimiin vaihtelee sen mukaan, onko ultraäänidetektorin (eli uä-anturin) ja elinten välissä luita tai ilmaa, joiden läpi ultraääni ei kulje. Joskus ultraäänitutkimus näyttää esim. maksapesäkkeet paremmin kuin tietokonetomografia, mutta voi käydä myös päinvastoin.

Ultraäänitutkimus ei ole jälkikäteen tulkittavissa, koska kuvadokumentaatio ei ole samalla tavalla kattavaa kuin tietokonetomografiassa tai magneettikuvauksessa. Ultraäänikuvan antama tieto tulkitaan sen vuoksi aina tutkimustilanteessa reaaliaikaisesti.